Shroud of Turin Torinon käärinliina -teemanäyttelyn seminaari la 8.4.2017 klo 12-18
Torinon käärinliina -teemanäyttely 27.3.-17.4.2017
LehdistölleYhteystiedot
Shroud of Turin - Main image

Jeesuksen majesteetillinen olemus

Kotimaa24 blogi: 4.5. 2011 Juha Hiltunen

Jeesus oli Raamatun mukaan ristillä virheetön uhrikaritsa, jolta ei yhtään luuta ollut rikottu. Tämä rinnastui Vanhatestamentilliseen juutalaiseen uhrauskäytäntöön täydellisesti, niin kuin Jumalalle annetun uhrin oli oltava. Hänen sanotaan olleen täydellisin ihminen, joka koskaan on elänyt, ellei mukaan oteta Aadamia ennen syntiinlankeemusta. Hän oli kuitenkin täydelleen ihminen ja täydelleen Jumala – yhtä paljon molempia ja erikseen kumpaakin. Ihmisenä hän oli synnitön ja virheetön. ”Virheetön”?

Suuren temppelin palvelukseen ei otettu muita kuin fyysisesti ”virheettömiä” pappeja. Rammat, silmäpuolet, kaljut, kitukasvuiset ym. olivat siis lähtökohtaisesti pois-suljettuja valittaessa näihin tehtäviin. Yhtä lailla juutalaiset katsoivat muidenkin johtajiensa, etenkin kuninkaiksi valittavien, tulevan täyttää määrätyt fyysiset kriteerit, jotta kansa varauksetta katsoisi heitä kunnioittaen ja ylöspäin. ”Ylöspäin”: kautta maailman ja etenkin vanhalla ajalla fyysinen koko ja ruumiilliset voimat henkisiin yhdistyneenä, olivat miltei poikkeuksetta tärkeimmät kriteerit, joilla miehestä saattoi tulla johtaja, sotapäällikkö tai kuningas. Eläinmaailmasta tunnettu ”alafauros” – määritelmä pätee yhä tässä suhteessa.

Jeesuksen ulkonäöstä ei ole olemassa mainintaa varhaisimmissa kirjallisissa lähteissä eli evankeliumeissa. Argumentum ex silentio on kuitenkin hyvä muistaa tässäkin tapauksessa. Toisin sanoen, jos jokin asia nähdään kulttuurisessa viitekehyksessään itsestään selvyytenä, ei ole mitään syytä odottaa, että sitä alleviivattaisiin. Tämä usein unohdetaan meidän aikamme eksegeettisessä pilkunviilaamisessa. Jeesuksen ulkonäöstä on kuitenkin säilynyt yksi vaikuttava dokumentti, mutta jonka aitoudesta käydään kiivasta väittelyä. Se on Torinon käärinliina. Viime vuosien tutkimus on kuitenkin vahvistanut, ettei kyse ole väärennöksestä millään ajateltavissa olevalla menetelmällä. Se on siis aito, mutta esittääkö sen vainajakuva todella Jeesusta? Tässäkin asiassa on kulttuuri-historiallinen-, fysiopatologinen,- ja forensinen tutkimus dedusoiden lähestynyt tätä tapausta niin, että kaikki muut vaihtoehdot on täytynyt hylätä yhtä lukuun ottamatta, joka lähtökohtaisestikin oli kysymyksenasettelun ja apriorisen työhypoteesin fokuksessa. Eli tapaus Jeesus Nasaretilainen.

Torinon käärinliinan mies on kookas n. 180 cm pituinen, hän on lihaksikas ja kaikin puolin miehekkään komea. Huolimatta ankarasta kidutuksesta ja ristiinnaulitsemisen jäljistä, ei hänelle olla tehty crurifragiumia eli sääriluiden murskaamista. Naulanjäljet ovat sellaisista kohdista, joissa on luiden välinen aukile. Näin on toteutunut raamatullinen uhrikaritsan kriteeri: hänen luitaan ei olla murskattu. Uusimmat kuva-analyysit ovat paljastaneet, että Käärinliinan mies on ollut peräti atleettinen ja tämä taas korreloi mainiosti Jeesuksen ammatin kanssa, joka oli puuseppä tai rakennusmies, niin kuin määritelmä alkuperäisessä muodossaan kuuluu. Tämän työn ankara fyysisyys kasvatti aivan varmasti sellaisen vankan vartalon, jonka näemme tässä hänen ”valokuvassaan”.

Vanha poleeminen apokrypha ja eräät modernit kirjoittajat (mm. ruotsalainen Jonas Gardell) ovat esittäneet, että Jeesus oli lyhyt, hampaaton ja ruma. Tämä kuva ei ole ainoastaan pilkallinen, vaan kerrassaan epärealistinen kun huomioidaan ne kulttuurihistorialliset viitekehykset, jossa hän eli ja toimi. Mikäli Jeesus olisi todella ollut tällä tavoin fyysisesti rajoitteinen, olisi tästä – ja nimenomaan tästä – olemassa evankeliumeissa maininta. Hän olisi ollut tällöin rabbina ja kansanjohtajana anomalia, jota lapset ja naiset katselisivat syrjäkarein ellei suorastaan peläten ja pilkaten. Juutalaiset eivät voisi mitenkään hyväksyä hänen oppejaan, koska hän pelkällä fyysisellä olemuksellaan viesti, että Jumala oli rankaissut häntä tällä tavoin. Tuossa kultuurimiljöössä fyysinen vammaisuus nähtiin jumalallisena rangaistuksena synneistä. Kuinka synnitön Jeesus olisi ollut ”katu-uskottava” oppeineen tämän näköisenä? Ei kerrassaan mitenkään.

Entäpä jos hän olikin kookas ja komea. Tähän voisi todeta, että so what? Eli, totta kai, tietenkin eihän hän voinut minkään muunlainen ollakaan. Se oli niin itsestään selvä asia, ettei sitä yksikään vanha lähde ole katsonut asiakseen edes tuoda esiin. Eli näin hänet on nähtävä.