Shroud of Turin Torinon käärinliina -teemanäyttelyn seminaari la 8.4.2017 klo 12-18
Torinon käärinliina -teemanäyttely 27.3.-17.4.2017
LehdistölleYhteystiedot
Shroud of Turin - Main image

Golgata oli poikkeustapaus

Kotimaa24 blogi: 31.3. 2010 Juha Hiltunen

Jerusalemin Golgata oli Rooman imperiumissa poikkeuksellinen teloituspaikka. Ennen kaikkea koska se sijaitsi juutalaisilla mailla. Juutalaiset olivat tunnettua niskurikansaa, joka oli äärimmäisen herkkä kapinoimaan varsinkin silloin kuin heidän uskonnollisia säädöksiään oltiin uhkaamassa. Niinpä ”siperia opetti” mahtavalle imperiumille sen, että jos näitä jukuripäitä haluttiin joten-kutenkaan pitää keisarin käskyvallassa, oli viisainta antaa erinäisiä myönnytyksiä, ennen muuta heidän uskontoaan koskien.

Ristiinnaulitseminen oli Rooman imperiumissa the capital punishment eli äärimmäinen rangaistuskeino kaikkein pahimmista rikkomuksista. Sen oli tarkoitus toimia ennalta varoittavana esimerkkinä ja häpäistä tuomitut mahdollisimman perusteellisesti ja sadistisesti. Niinpä ristiinnaulitsemispaikat sijoitettiin kaupunkien ulkopuolelle pääteiden varsille ja risteyskohtiin, joissa mahdollisimman moni ohikulkija saattoi nähdä heidät. Jerusalemia lukuun ottamatta tuomitut saivat tavallisesti jäädä ja mädäntyä risteilleen kunnes aika ja haaskaeläimet olivat kalunneet kaiken. Teloittajat sovelsivat mitä mielikuvituksellisimpia tapoja kiinnittää uhrit ristinpuihin. Naulitseminen oli kuitenkin harvinaisempaa kuin pelkkä sitominen, koska uhrien haluttiin kituvan mahdollisimman pitkään risteillään ohikulkijoiden pilkattavana.

Jerusalemin teloituspaikka oli Golgata luoteisen kaupunginmuurin takana. Siellä seisoivat ristin pystypuut eli stipes aina valmiina ja joihin kulloinenkin teloitettava patibulumeineen kiinnitettiin. Näitä patibulumeja ei käytetty kuin kerran ja niinpä alueen puusepillä riitti töitä niiden valmistamisessa. Miksi näin?

Koska juutalainen laki määräsi ehdottomasti etteivät tuomitut saaneet jäädä yön yli risteille ja heidät tuli haudata auringon laskuun mennessä. Tähän lakiin roomalaiset olivat täällä pakotetut suostumaan. Minne nämä ristiinnaulitut haudattiin? Gehennaan.

Gehenna oli Jerusalemin eteläisen muurin takana oleva pakanoiden, rikollisten ym. yleinen hautapaikka, joka on myöhemmin tullut synonyymiksi helvetille. Siellä nimittäin paloivat usein ruumiiden polttotulet. Rikoksentekijöinä ristiinnaulitut laitettiin siellä joko yhteishautaan tai poltettiin. Yksittäisiä ristiinnaulittujen hautoja Jerusalemin ympäristöstä voidaankin odottaa löytyvän arkeologisesti äärimmäisen harvoin. Juutalainen laki määräsi myös, että kaikki esineet joihin oli tarttunut teloitetun verta tuli haudata hänen mukanaan. Tämä koski siten myös patibulumeja. Tämä olisi ollut myös Jeesus Nasaretilaisen kadotettu hautuumaa ellei historia olisi päättänyt toisin.

Koska Golgatalla ristiinnaulitut eivät roomalaisen rangaistuskäytännön mukaan saaneet olla näkyvillä maksimaalista aikaa kehitettiin juuri täällä maksimaalinen julmuus huippuunsa mitä tulee uhrien piinaan. Niinpä täällä naulaaminen oli tavallista ja vieläpä sillä tavoin, että se tuotti lisäksi mahdollisimman paljon kipua. Samasta syystä ristiinnaulitut myös ruoskittiin ennakkoon kovemmin kuin muualla. Elleivät uhrit olleet kuolleet ennen iltaa, se toteutettiin polvien ja sääriluiden murskaamisella eli crurigragiumilla, joka aikaansai fataalin shokin tai tukehtumisen minuuteissa kun jalat eivät enää kannattaneet.

Jeesus koki kaiken tämän, sääriluiden murskaamista lukuun ottamatta. Kaikesta tästä on olemassa dramaattinen ja yksityiskohtaisen tarkka dokumentti ja peräti valokuva: Torinon käärinliina. Uusimmat havainnot siitä vahvistavat, että käärinliinan miestä on ensin lyöty n. 170 kertaa ylt’ympäri alastonta vartaloa fasces-piiskoilla ja sen jälkeen n. 50 kertaa pirullisilla flagrum-ruoskilla, jotka tekivät kirjaimellisesti jauhelihaa (ks. Mel Gibsonin The Passion of Christ elokuvakohtaus: joka sittenkin on todellista vastaava!). Torinon käärinliinan mies on ollut tämän käsittelyn jälkeen vielä jonkun tunnin hengissä, koska hänet on ristiinnaulittu. Hänelle on laitettu päähän piikikäs pilkkakruunu, jollaista ei tiedetä koskaan käytetyn missään muussa tapauksessa. Hänen kylkensä on puhkaistu, jollaista ei tiedetä tehdyn missään toisessa tapauksessa. Hänen sääriluitaan ei oltu murskattu – mikä on poikkeuksellista. Hänet on ristiinnaulittu tavalla, joka nirhaa keskushermoja, aiheuttaen ns. kausalgisen tuskan, joka on kovimpia kiputiloja, mitä ihmiskeho voi kokea. Hänen kantapäästään on vuotanut runsaasti verta, mikä on luultavimmin aiheutunut ylimääräisestä naulasta, joka on isketty kiinni suppeadumiin eli jalkatukeen kanta katkaistuna, niin että on muodostunut lisätuskaa tuottava piikki (vrt. "käärme pisti häntä kantapäähän"). Hänen ihonsa on ennen kaikkea tätä kidutusta ollut äärimmäisen kipuherkkä hematidrosis – verihikoilun jäljiltä, josta on myös merkkejä käärinliinalla. Häntä – siis Jeesusta – ei haudattu Gehennaan vaan rikkaan Joosef Arimatialaisen hautaan, joka sijaitsee nykyisen Pyhän Haudan kirkon paikalla. Amen.